Havahduin pohtimaan, että vietän netissä aivan liikaa aikaa: foorumit, facebook, tämä blogi ja loputon bittiavaruus. Se nielaisee ja vie vapaa-ajan, aivan kuin ei olisi muuta tekemistä kuin seurailla, mitä muut ihmiset tekevät. Päätinkin tietoisesti, että jätän facebookin joksikin aikaa, jos tuntuu paremmalta , jätän sen kokonaan.
Blogistania en halua jättää. Täällä on kuitenkin kokonaisia tarinoista, hyödyllisiä ideoita ja mikä parasta, jotakin kaunista siihen harmaaseen elämään. Blogistania taitaa osittain korvata minulle ne ihmissuhteet, ystävät, joita ei oikeammin olekaan omassa elämässä. On muutama ihminen , joka soittaa ja kysyy, mitä kuuluu, ja monta joista ei ole kuulunut enää pitkään aikaan mitään. Luultavammin ihan omasta syystä. Monesti olen pohtinut, että ystävyys on minun kohdalla kuin ohi virtaava joki. Se ei vain pysähdy, eikä sitä pysty pysäyttämään. Onneksi kuitenkin esim. koiraharrastuksen ja käsitöiden kautta olen pystynyt toteuttamaan tuota sosiaalistakin puolta itsessäni , ja ihan tavannutkin ihmisiä reaalielämässä.
ps. Kyllä, se ihmismieli on heikko. Facebookista pystyin olemaan poissa jopa 2 päivää :O Tosin Facebookin käyttö kotona on jäänyt minimiin, sillä periaate "ei naamakirjailu lapsen ollessa hereillä "on toteutunut ihan loistavasti :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jättäisithän kommentin, jos jokin heilahti sinussa.