Sytyck ja Hyvää Uutta Vuotta

Sain kuin sainkin SYTYCK-projektini valmiiksi. Fiilikset projektista eivät olleet kovinkaan korkealla , ja koko työn tekeminen oli vähintäänkin pakkopullaa, mutta positiivista on, että kokeilin jotakin uutta ja sain jotakin myös valmiiksi.  Aiheenahan oli  baletti  ja pitsin opettelu. Harjoitustyönä tein kesävoisukat ja lapaset ja nämä olivatkin onnistuneet. Varsinaisena työnä yritin Leyfiä ,mutta tämä ei onnistunut päästyäni kaavion B kohtaan oltiin aina väärissä silmukkaluvuissa.  Neljännen yrityksen jälkeen  luovutin , ja vaihdoin tähän , joka saatiin valmiiksi tänään.

Lankana oli Eskimo, joka ei päässyt suosikkeihin, mutta onpa lämmin.  Fiilikset kokonaisuudessaan ovat ihan helpottuneet ja ehkäpä opin jotakin.



Hyvää Uutta Vuotta ja palataan pian uusien projektien merkeissä.

Sukat viluvarpaille

Täällä harjoitellaan sukkien ja lapasten tekoa.  Miehelle sain jopa ihan oikean kokoiset ja ihan tarkoituksella tehdyt sukat valmiiksi.

Hei, olen Pippa Keljun pikkusisko

.. muutin pienen prinsessan kotiin, sillä kaikilla pienillä prinsessoillahan pitäisi olla oma lohikäärme.  Isoveljeltäni Keljultakin terveisiä.

Sellainen määrä pettymyksiä, että jo inhottaa..

Huono karma, huono onni, surkeiden sattumusten sarja on kyllä viime aikoina ollut täällä.  Ensimmäisen tuskallisen pettymyksen aiheutti epäonnistunut työnhaku.  Pääsin jopa ns. toiselle kierrokselle, sain mielestäni hyvän arvostelun päätohtorilta, mutta tuloksena oli  " Olemme päättäneet jatkaa toimen hakuaikaa. Käytännössä toteutamme jatkotyön ns. uutena hakuna.  Toivomme, että voimme huomioida  hakemuksenne tässä jatkoprosessissa."  Eli kiitos, mutta ei kiitos. Melkein kelpasit, muttet kuitenkaan.  Pah.

Tämäkään ei olisi niin harmillista, jollei koko ajan pienenä peikkona pyörisi oman työn menettäminen. Toimiston sulkemisella maalaillaan ,ja mitään tulevaisuudesta ei tiedä, ahdistavaa.

Pahinta on kuitenkin se, että meidän pikku bulla on sairastunut. Tai pikemminkin hän on ollut sairas koko ajan, mutta oireet tulivat esille vasta nyt.  Luopuminen on edessä, mutta siitäkään ei tiedetä, että koska.  Voi , itkujen itku.

Näistä syistä ei pahemmin ole energiat käsitöille riittäneet, enkä ole edes blogistaniakaan jaksanut lukea. Villatakkia Eskimosta olen tikutellut kuin Iisakin kirkkoa, miten paksuilla puikoilla ja paksulla langalla työ voikin edistyä niin hitaasti ?

Mitään suurta ei kannata täällä odotella hetkeen. Mä taidain olla enemmänkin kuin vähän allapäin.

Elossa ollaan

Hirmuinen kiirus ollut kaikki illat ja viikonloput, ettei  ole ollut aikaa Blogistaniaankaan.   SYTYCK-projektin vaihdoin toiseen ,  ja siitäkään ei ole suuria odotuksia. Katsotaan rauhassa, mitä siitä tulee.  Reikien kutominen on perin kummallista.

Enemmän vapaa-aikana on tullut puuhasteltua koirien kanssa , ja meidän Armi olikin ROP, CAC, CACIB  Lahdessa 31.10.2010. Kiitos Marille, joka esitti Armin .

Ensi viikonloppuna olisi koiranäyttely, ja sitten ehkä olisikin taas aikaa keskittyä tänne virtuaalimaailmaan.

Mä taidan luovuttaa

Siis olen purkanut osan A jo neljä kertaa, argh.  Selvästikään baletti ei ole mun lajin tai sitten mun täytyy koittaa toista projektia.

Kotia etsin vielä ..

Tämä pieni tytön tylleröinen etsii kotia.  Yhteystiedot saa minulta pyytämällä :)